Muu hoito
Koekalastuksen perusteella Vuojärven kunnostustoimenpiteeksi on suositeltu tehonuottausta. Nuottauksella pystytään kerralla pudottamaan olennaisesti pikkukalojen määrää ja samalla merkittävästi vähentämään pikkukalojen pohjan tonkimista. Peräkkäisillä nuottauksilla voidaan pysyvämmin parantaa järven ravinnetasapainoja ja suurentaa kalojen kokoa.
Vuojärvellä tehtiin v. 2024–2025 hoitokalastusnuottausta, joiden saalismääräksi saatiin pienkaloja 7 900 kg. Nämä pienkalat menivät kaikki hyötykäyttöön. Kalastuksen yhteydessä saadut kuhat ja hauet sekä yli 15 cm pituiset ahvenet vapautettiin takaisin järveen. Pyynnin jälkeen Vuojärveen istuttiin runsaasti kuhanpoikasia, mikä toivottavasti myöhemmin näkyy myös hyvinä kalansaaliina. Petokalojen määrän lisääminen osaltaan vähentää ravinnekuormitusta järvessä.
Pienkalojen pyynnin avulla Vuojärvestä saatiin poistettua erittäin suuri määrä ravinteita. Se vastaa moninkertaisesti sitä mitä Vuojärvestä kyettäisiin esimerkiksi vesikasvillisuuden niitolla poistamaan.
Vuojärvestä pyydettiin 2000–2010-luvuilla alkukesäisin (hoitokunnan toimesta) yhdellä avorysällä pikkukalaa 500–1 500 kg vuodessa. 1990-luvulla, kun toiminta aloitettiin ja sitä tehtiin vuosittain pidempään, saaliit olivat selvästi suurempia. Vähempiarvoiset kalat (pienet särkikalat ja ahvenet) sisältävät tuhatta tuorekalakiloa kohti noin 5 kg fosforia ja 30 kg typpeä. Olennaista on, että pienkalojen pyynnillä vähennetään samalla myös pikkukalojen pohjan tonkimista, mikä vähentää ravinteiden sisäistä kuormaa veteen merkittävästi. Tämän on arvioitu vähentävän ravinteiden liukenemista pohjasta veteen jopa enemmän kuin mitä suora ravinteiden poistuminen kalojen mukana tekee. Vuonna 2006 Vuojärvessä tehdyt koekalastukset osoittivat, että järven kalakanta onkin osittain parantunut. Erityisesti ahventen koko on suurentunut ja särkikalojen määrä on vähentynyt.