Yleistä kalastuskunnasta
Pellosniemen kalastuskunta on aloittanut toimintansa nykyisessä laajuudessa v. 1978. Silloisen lainsäädännön mukaan toiminnan painopiste oli kalastusasioissa. Kalastuskunnan perustajajäseninä olivat sellaiset kirkonkylän kohdalla Saraaveden länsirannalla tai Vuojärvellä olevat kiinteistöt, joilla oli kiinteistön muodostamisen yhteydessä osuus yhteisiin vesialueisiin tai kalastusoikeus niihin. Pääosa näistä kiinteistöistä oli Laukaan seurakunnan entisiä maita. Pellosniemi on Laukaan kirkonkylän ja pappilan vanha nimi.
Lainsäädäntö muuttui v. 1990, jolloin kalastuskunnat muuttuivat osakaskunniksi, joiden toiminnassa painopiste on kalastuksen lisäksi vesialueiden hallinnassa ja kehittämisessä. Pellosniemen kalastuskunta on rekisteröity virallisesti osakaskunnaksi samana vuonna ja se säilytti silloin virallisen nimensä muuttumattomana. Kiinteistörekisterissä nimenä on kuitenkin ”Pellosniemen jakokunnan vesiä”.
Nykyisin Pellosniemen kalastuskunnan jäseninä on noin 120 kiinteistöä ja suurimpia niistä ovat Laukaan kunta ja seurakunta. Käytännön asioita kalastuskunnassa pyörittää hoitokunta, jossa on 6 jäsentä. Toiminta on käytännössä talkootyötä. Pääosan tuloistaan Pellosniemen kalastuskunta saa nykyisin vesijättömaiden lunastuksista. Kustannukset puolestaan muodostuvat kalaistutuksista ja vesialueiden muista hoidoista.
Pellosniemen kalastuskunnan kokonaispinta-ala on noin 310 ha, joista Vuojärvessä on noin 73 ha ja Saraavedessä yli 200 ha (katso kartta). Lisäksi siihen kuuluu pari pientä lampea ja Sulkusillanpuro, mikä laskee Vuojärvestä Saraaveteen. Vielä 1960-luvulla Sulkusillanpuroa pitkin pystyi liikkumaan ruuhella vesistöstä toiseen mutta pääasiassa maannousun takia se ei enää onnistu.
Vuojärvi on kohtuullisen matalarantainen järvi, sen keskisyvyys on 3,2 m ja syvin kohta on noin 10 m. Järven rantaviivaa on noin 4 km. Ruovikkoa Vuojärvessä on noin 4 % pinta-alasta. Ajoittain Vuojärven veden tila on ollut erittäin huono mutta pääosin kalastuskunnan toimesta sen tila on nykyisin kohtuullisen hyvä. Vuojärvessä on luonnollisen kudun ja siirtoistutusten takia hyvä haukikanta. Myös kuhakanta on kohtuullinen poikasistutusten takia. Järven ahvenet ovat hoitotoimenpiteiden takia aiempaa suurempia.
Saraavesi on niin ikään kohtuullisen matalarantainen järvi. Sen keskisyvyys on kuitenkin 5,8 m ja syvin kohta on noin 40 m. Ruovikkoa on rannoissa vaihtelevasti. Pellosniemen kalastuskunnan itäraja menee lähellä Saraaveden laivareittiä. Itäinen osa Saraavedestä on Taipaleen kalastuskunnan aluetta. Saraaveden tila oli pitkään erittäin huono yläjuoksulta tulleiden Äänekosken tehtaiden jätevesien takia. Käytännössä kaloja ei voinut syödä. Nykyisin tilanne on olennaisesti parantunut, ja Saraavedessä viihtyy nykyisin jo järvitaimenkin. Hauki- ja ahvenkannat ovat Saraavedessä hyvät, ja kuhien poikasistutusten takia myös kuhakanta on nykyisin erinomainen.