Muu hoito
Vuojärvestä pyydettiin 2000–2010-luvuilla alkukesäisin (hoitokunnan toimesta) yhdellä avorysällä pikkukalaa 500–1 500 kg vuodessa. 1990-luvulla, kun toiminta aloitettiin ja sitä tehtiin vuosittain pidempään, saaliit olivat selvästi suurempia. Vähempiarvoiset kalat (pienet särkikalat ja ahvenet) sisältävät tuhatta tuorekalakiloa kohti noin 5 kg fosforia ja 30 kg typpeä. Olennaista on, että pienkalojen pyynnillä vähennetään samalla myös pikkukalojen pohjan tonkimista, mikä vähentää ravinteiden sisäistä kuormaa veteen merkittävästi. Tämän on arvioitu vähentävän ravinteiden liukenemista pohjasta veteen jopa enemmän kuin mitä suora ravinteiden poistuminen kalojen mukana tekee. Vuonna 2006 Vuojärvessä tehdyt koekalastukset osoittivat, että järven kalakanta onkin osittain parantunut. Erityisesti ahventen koko on suurentunut ja särkikalojen määrä on vähentynyt.
Nuottauksella pystytään kerralla pudottamaan olennaisesti pikkukalojen määrää ja samalla merkittävästi vähentämään pikkukalojen pohjan tonkimista. Peräkkäisillä nuottauksilla voidaan pysyvämmin parantaa järven ravinnetasapainoja ja suurentaa kalojen kokoa. Koekalastuksen perusteella järven kunnostustoimenpiteeksi on suositeltu tehonuottausta, jolla voitaisiin poistaa 12 000–15 000 kg särkikalaa kolmen vuoden aikana. Vuojärvellä aloitettiin v. 2024 nuottaus, jonka saalismääräksi saatiin pikkukaloja 5 300 kg. Nämä pienkalat menivät kaikki hyötykäyttöön. Nuottausta on tarkoitus jatkaa Vuojärvessä ainakin kahtena seuraavana vuonna.