Vesikasvien niitot
Oman rannan edustalta käsin tehty pienmuotoinen vesikasvien niitto ei tarvitse lupaa.
Vesikasvien koneellisesta niitosta ja suurimuotoisesta käsin tehdystä niitosta (yli 0,1 ha) pitää tehdä ilmoitus ELY-keskukselle ja vesialueen omistajalle vähintään 30 vuorokautta ennen töiden aloittamista. Ilmoituksen voi tehdä myös aikaisemmin, ja se kannattaakin tehdä hyvissä ajoin.
ELY-keskus arvioi ilmoituksen perusteella hankkeen ympäristövaikutukset tapauskohtaisesti ja ohjaa tarvittaessa hakemaan hankkeelle vesilupaa. Vesilupa vaaditaan, jos toimenpiteistä voi aiheutua haittaa esimerkiksi luonnolle tai kalakannoille.
- Ilmaversoiset kasvit (esim. järviruoko ja järvikorte) voidaan hävittää niittämällä. Leikkuu tulee tehdä niin läheltä pohjaa kuin mahdollista. Tehokkain aika kerran vuodessa tehtävään niittoon on kesäkuun lopulla.
- Kelluslehtiset (esim. lumme, ulpukka ja uistinvita) voidaan niittää, mutta ne kasvavat usein takaisin vahvan, ravinnepitoisen juurakon avulla. Juurakoita voidaankin poistaa tehokkaammin haraamalla tai ruoppaamalla.
- Uposkasvit (esim. ahvenvita, vesirutto ja karvalehti) kannattaa jättää niittämättä, koska ne lisääntyvät verson palasista ja niitto saattaakin kiihdyttää kasvua.
Niiton toteuttaja on vastuussa hankkeen lainmukaisuudesta ja aiheuttamistaan haitallisista seurauksista. Niitettävä kasvimassa tulee aina poistaa vedestä.
Ilmoituksen ELY-keskukselle voi tehdä täällä.
Pellosniemen kalastuskunnalle vesikasvien koneellisesta niitosta voi tehdä ilmoituksen esimiehelle (katso yhteystiedot). Ilmoitukseen pitää liittää kartta käsiteltävästä alueesta sekä tieto miten niitettävä kasvillisuus otetaan talteen ja läjitetään.